UUTISET | KEIKAT | WOJCIECH | DISKOGRAFIA | GALLERIA | SOITIN | YHTEYSTIEDOT | LINKIT


DISKOGRAFIA


Takaisin

SOINTULA

(2007) M.dulor


01.  Sointula
02.  Hallava
03.  Kaikki on
04.  Kimalteista
05.  Kuin aaltoihin
06.  Luoksesi uniseen aamuun
07.  Verhot
08.  Ilotulta
09.  Sointulan talviyö
10.  Hyytävään
11.  Tyyni
**.  Öiseen metsään

 

01. SOINTULA

Ennen aamunkoittoa
Taivaanlaivat saapuvat
Ylle ikivihreiden
Lumi laulaa hallallaa
Työmatkallaan
Kohti mustaa maanpintaa
Sointulaan

Kietoudumme vain muistoihin


02. HALLAVA

Jokin on alkanut
Onko se noussut jo
Käynnistänyt kiukaat
Syvyyden synkän

Kömpiikö kaikkeuteen
Kuiluista kaikujen
Keräämään voimia
Wanhoja yhteen

Nyt jo rummut lyö
Niin rummut lyö vuorilta päin
Pian vastaamme
Ja lähdemme matkalle kauas
Tuo jäätie vie vain leimahdukseen

Jokin on muuttunut
Muuttanut muotoaan
Aika on värjännyt vedet ja taivaan
Se pystytti vuoria verhoiksi itselleen
Yhdisti muinaiset henget ja hiidet


03. KAIKKI ON

Pimeyden puolella
Soihdun lailla loistavat
Kätketyn maailman
Huolto-ovet, ikkunat

Ja kaikki on
Mahdollista, muuttuvaa
Huomaamme, olemme
Jättäneetkin jo kaiken taaksemme
Tuulena poistumme huoneesta

Aamuyön jälkeiseen
Haikeaan tunnelmaan
Kuljemme kuin häädetyt
Toisemme löytäneet

Ja kaikki on
Enemmän kuin luulemme
Tyhjyyden valaistus on
Hillitty ja sisustus niukkaa
Ulkona valkea maisema hyvästelee


04. KIMALTEISTA

Aluksen hopeisen luon
Kuvittelen kimalteista sen

Liu’umme pinnalla unennopeudella
Tuolla jossain on kaikenlaista säihkyvää

Kohoamme kylmyyteen
Vesilinnan jäätyneen ylitämme pian

Lasilintujen laulu jäävuoren halkaisee
Tuolla jossain on kaikenlaista loistavaa
Me vielä löydämme…

Ne leijuvan saaren keinuvat lehdot
Kuin huokaukset

On kimalteista ulkona
Niin, aivan kaikkialla
Hei pieni huomaatko
Nuo taivaanleijat valtavat

Me vielä kohtaamme…


05. KUIN AALTOIHIN

Kuin aaltoihin jo haihtuisivat
Yöt kauneimmat, aamut uinuvat

Hiljaisuus on ummehtunutta
Sammaloituneet seinät, käytävät

Vain itkuiset pilvet saapuvat
Taas luoksemme kuin muistuttaen

Käy aikamme
Kuun loisteessa
Kuin aaltoihin

Jäit tuhkaksi, jäit ruohikoksi
Jäit muistoina, jäit suudelmina

Kuin aaltoihin jo haihtuisivat
Yöt kauneimmat, aamut uinuvat

Jos aukaisen oven kauas
Niin kuljenko aikaa vai en


07. VERHOT

Pienen huoneen aika leimahtaa
Seinä joustaa, kaadun toisaalle
Kahlaan aulaa pitkin
Mielen aallokoille

Myötätuuleen
Pehmein liikkein uin
Uuteen aamuun
Haihdun, huuhtoudun
Kuivin vaattein vastaanottoon


08. ILOTULTA

Juokse vain keltainen, kultainen
Valkeuteen haikeutta ilmassa
Kastetta loisteessa

Polku vie pienelle lähteelle
Leiki, juo, nouse puun oksalle
Vahvana, kauniina odottamaan
Aivan pian

Tykit Sointulan pilviin ampuvat
Ja ilotuli valaisee yötaivaan
Valokuplia, liekelaineita
Jäähyväisten taustalla

Loikoillen keltaisen, kultaisen
Auringon aalloilla muistoihin

Hiljaista, hiljaista
Lintujen laulua
Voi keltainen
Kultainen

Lempeä tuuli puhaltaa jo huoneeseen
Kesän viimeinen aamu koittaa


09. SOINTULAN TALVIYÖ

Kaupungin valosaaste pilviin heijastuu
Taivaalla on paljon lyhtyjä

Maailman melu pikkuhiljaa vaimenee
Lintukentällä vain tuuli

Ja niin suljen silmät
Ja pian vaivun uneen
Kaamoksen peiton alla
Koittaa rauhallinen talviyö

Huomaan heijasteita lumihangessa
Tähtituhkaa puiden oksilla

Kauneimmat hetket
Muuttuivatkin muistoiksi
Niitä unikankaalta näen


10. HYYTÄVÄÄN

Takaisin sun luo
Takaisin sun luo niin tahtoisin

Päivä päivältä
Kauemmas jää lämpö Sointulan

Kevät kylmä, tuulinen
Aina yhtä viimeinen
Tiellä tuntemattomaan
Meille loistavat vain lyhdyt taivaan

Synkkä muinainen
Hehkuvaa naulalaumaa johdattaa
Kohtalomme vie
Täyttä laukkaa kohti hyytävää

Rastekaisen huipulla
Aineellistuu Hallava
Henkiä ja hiisiä
Saamme vastaamme
Jääsateessa, painajaisessa
Viimeisessä


   © 2009 wojciech.fi | wojciech @ myspace | e-mail: info@wojciech.fi