|
01. PIENI, PUINEN SUKELLUSVENE
Saavumme luoksenne yön reunalle
Jatkamme kaukaisen maailman aallokoille
Sukellusveneellä, ilmalaivalla
02. YLI UNEN LAIDAN
Ei ihmetellä huoneen avantoa
Se toimii ovena jääavaimella
Kaupunkiin täynnä yötä ja vettä
Niin scifi-psykedeliaa että
Ohoi! Sukelletaan
Sinivihreään kadonneeseen maailmaan
Hei uidaan yli, uidaan yli unen laidan
Kuunvalo, suudelma, muodollisuus
Sumuseinä, naapuriulottuvuus
Soitan levälavalla vesikitaralla
Pyöriäiskuoro laulaa taustalla
Ohoi! Sukelletaan
Sinivihreään kadonneeseen maailmaan
Yli unten uidaan - Yli unten uidaan?? Aivan!
Aallot muodostavat
Jättiläismäisiä hahmoja
Jotka nousevat merestä pilviä paijaamaan
Mielikuvitus on hymyillen tutkimusmatkalla
Edessä näkyy jo kuuluisan
Hämärän vyöhykkeen
Sisäänkäynti
04. ILMALAIVALLA HUIMAUSVUORILLE
Huimaa
Lensimme ilmalaivalla
Vitaminoituun pilveen
Höyhenkehtoon, tuulessa huojuvaan
Illanvietto käynnistyi harmaalla taivaalla
Muistiin latautuu
Havupuita, tähtiöitä
Polystyreenikaupungin
Suojakuvun alla vietetyt vuodet
Sähköiset leuat jauhaa
Mieltä kuin kuminauhaa
Jatkuuko matka
Aamunkoitteessa auringonnousuun
Yli pahvisten Huimausvuorten
Kauas kulissien taakse
Hiekkaa haukkaamaan
Muistista haihtuu
Havupuita, tähtiöitä
Polystyreenikaupungin
Suojakuvun alla vietetyt vuodet
Luvassa jo lauhaa
Kaunista aistinauhaa
Hieman huimaa
Silti viihdyn täällä
Vilunväreitä ylhäällä pyydystän
06. SATEENKAAREN TUOKSUINEN ILTA
Taisin nukahtaa ennen
Ja herätä jälkeen
Kaatosateisen hetken
Teenkin pihalle retken
Liian valveilla yöhön
Paljon kaunista maisemaa
Katson sammuvaa päivää
Ohikulkevaa komeettaa
Ehkä vielä löytyy sateenkaari
Jolle toivottaa ihanaa iltaa
Kumisaappaissa
Kelpaa kahlata kauas
Vesilammikon alta
Täsmä-äksättyyn kohtaan
07. SOPIVAN SYNKKÄÄ JA HIEMAN HUI
Synkkyys on syksynmuotia
Hyvä olo vain onnea
Ruosteisen joen rannalla
Henget kiusaavat toisiaan
Puistonpenkillä varjo laulaa
Lauluja yksinäisten laulukirjasta
Kelmeän kuun valon alla
Jokapäiväinen ikuinen yö
Tuottaa tuulta ja sadetta
Niin mikään ei muutu
Synkkyys poikkeaa kahville
Assimiloi ja vie mennessään
Vesi nousee ja kastelee
Ajan kuivaamat mielellään
Talon katoilta kuuluu
Joskus hiljaista hyräilyä
Kun pieni kaupunki horjuu
Kotiin ja sammuu
Ikivihreät huojuvaiset
Vain kätkevät kaiken
Syleilyynsä kuin aarteen
|
